Stereokemiassa toistensa epimeerejä ovat molekyylit, jotka eroavat keskenään vain yhden tetraedrisen kiraliakeskuksen atomien tai atomiryhmien keskinäisestä sitoutumisjärjestyksestä. Ollakseen epimeerejä, molekyyleissä tulee olla vähintään kaksi kiraliakeskusta, muuten ne olisivat vain toistensa peilikuvia eli enantiomeerejä. Epimeria on diastereomerian erityistapaus ja epimeerit ovat myös toistensa diastereomeerejä.[1]
Epimerisaatiossa toinen epimeeri muuntuu vastinepimeerikseen.[1]
Toistensa epimeerejä ovat esimerkiksi D-glukoosi ja D-galaktoosi.[2] Nämä ovat samalla myös toistensa α/β anomeerejä. Anomeria onkin vain epimerian erityistapaus ja anomeerit ovat toistensa epimeerejä.[1]
|